TIETOA TAKKAPUISTA

KOIVUN KÄYTTÖ LÄMMITYKSESSÄ

Takkapuidemme materiaalina käytetään suomalaisessa metsässä kasvanutta koivukuitua.
Koivu on takkapuiden materiaalina ihanteellinen korkean lämpökapasiteettinsa ansiosta. Verrattuna puun tilavuuteen koivulla on korkein lämpökapasiteetti kotimaisista puulajeista.
Lisäksi koivuklavut palavat räiskymättä, joten niitä voi käyttää myös avotakassa. 
20% kosteuteen kuivattu irtomotti koivuklapua vastaa n.113 litraa kevyttä polttoöljyä.

Taulukko puiden lämpöarvoista 20 % kosteudessa. 

KUINKA PALJON ON IRTOMOTTI?

Takkapuumme myydään irtomotteina, eli irtokuutiometreinä, toisinaan voidaan puhua myös heittomoteista.
Irtomotissa puut on heitetty laatikkoon tai muuhun tilaan jonka sivut ovat metrin pituiset, kun taas kiintokuutio voidaan ajatella tiiviinä puunpalana, jonka jokainen sivu on metrin mittainen
Yleisesti klavut myydään aina irtomotteina ja puolestaan halot pinomotteina, eli ne on pinottu ennen mittausta. 

KONEELLINEN KUIVAAMINEN

Kaikki takkapuumme on kuivattu koneellisesti alipainemenetelmällä.
Näin puulle saavutetaan entistä korkeampi lämpöarvo ja lisäksi puut syttyvät helpommin, kun ne ovat kuivia. 

 OHJEITA TAKAN LÄMMITYKSEEN

Puun polttokosteutena pidetään yleisesti 20 %:n kosteutta. Polttopuut kannattaa tuoda sisälle vähintään vuorokautta aikaisemmin. Sisätiloissa puu lämpenee ja sen kosteus voi laskea jopa 10 - 15 %:iin. Tällöin sytytys on helppoa ja puun palaminen puhdasta.

Tulisijaa sytyttäessä kannatta ensimmäiseen pesälliseen käyttää pienempiä polttopuita. Puut ja sytykkeet ladotaan siten, että palamisilma pääsee kiertämään puiden välissä. Hyviä sytykkeitä ovat tuohi, lastut ja sanomalehti.

Vedon määrä on sopiva, kun puut palavat hieman kohisten kirkkaalla liekillä. Liian pieni veto ja riittämätön paloilma nokeaa ja karstoittaa savukanavat ja hormin.

Puita lisätään, kun liekit on laskeutuneet. Silloin voidaan käyttää isompia puita, jotka myös palavat kauemman ja tulesta voidaan nauttia pidempään.

Varmista ennen hormin sulkemista, että hiilet ovat palaneet loppuun eivätkä enää hehku. Hehkuvat hiilet muodostavat nimittäin häkää, joka altistaa huoneilmassa olijat häkämyrkytyksen vaaraan. Tämän takia erityisesti lämmityskauden alussa on syytä tarkastaa asunnon palo- ja häkävaroittimien toimivuus.

TULISIJAN KUNNOSSAPITO JA NUOHOUS

Muista poistaa tuhkat riittävän usein, ettei arina vioitu. Tuhkan poistossa on käytettävä palamatonta astiaa, eikä niitä saa viedä jätteiden sekaan tulipalon vaaran takia.

Säännöllisellä nuohoamisella pidät savuhormisi kunnossa, tulisijan vedon hyvänä ja nokipalovaaran vähäisenä. Puhdistuksen lisäksi ammattinuohooja pystyy myös arvioimaan savupiippusi kunnon ja korjaustarpeet. Nuohouksen suorittamisesta huolehtii kiinteistön omistaja

Nuohous tulee suorittaa:

  • Vuosittain vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa
  • Kerran kolmessa vuodessa loma-asunnoissa